"Helsinki, I think this is the beginning of a beautiful friendship."

Viimeisen viikon aikana olen käyskennellyt kaupungilla ja katsonut, kun turistit valokuvaavat meille niin tavanomaisia asioita, kuten IKEA-bussia, mainosjulisteita, Kiasman edessä olevaa veistosta, kukkaistutuksia ja raitiovaunuja. Itse varmasti otan matkoilla kuvia juuri vastaavista kohteista, ovathan ne niin hienoja ja erikoisia. Oikeastaan olisi hieman sääli asua maailman kauneimmassa kaupungissa, mikä se nyt kenenkin mielestä sattuu olemaan, silloinhan kaiken kauniiin ja erikoisen ottaisi itsestään selvyytenä, eikä sitä välttämättä edes näkisi.

Eilinen Taiteiden yö oli loistava tapa sanoa hyvästit Helsingille. Aloitin päivän käymällä katsomassa taidemuseo Tennispalatsin näyttelyn Suuntana surrealismi. Nautin näkemästäni hyvin paljon, ilmaiseksi. (Taidemuseoon on ilmainen sisäänpääsy perjantaisin klo 11-16.) Yksi loman hyvistä puolista on, että ehtii nauttimaan kaupungista arkisinkin päiväsaikaan, työssä käydessä tämäkin näyttely olisi saattanut jäädä käymättä ilman ilmaisen sisäänpääsyn houkutusta ja helppoutta. Mutta ehdottomasti olisin näin jälkikäteen arvioiden voinut myös maksaa näyttelystä. Hieno kokoelma kauniisti ja selkeästi esillä ja lisäksi näyttelyn laajuus oli juuri sopiva, että jokaisen työn oikeasti jaksoi katsella ja ihmetellä. Monesti suurien museoiden laajuus on uuvuttava ja paljon kiinnostavaa jää näkemättä pelkästään aivojen, silmien ja jalkojen väsymisen vuoksi. Esimerkkinä muun muassa Pariisin Louvre ja New Yorkin American Museum of Natural History, jotka toki ovat vaikuttavia ja upeita kokemuksia, mutta niiden kiertämiseen taitaisi tarvita viikon per museo.

Illan aikana kävin vihdoinkin myös Talvipuutarhassa, kaunista. Auringon laskiessa kilistelimme ystäväni kanssa suomalaista "shampanjaa" (juu, pussilonkeroa) Koffin puistossa nauttien kesän viimeisestä piknikistä. Kävimme tietenkin katsomassa leijailevat fisut monen tuhannen muun ihmisen kanssa. Ilta päättyi Korjaamolle, jossa Damn Seagulls ja Jaakko&Jay soittivat täydellisen päätöksen hauskalle ja niin taiteelliselle päivälle ja illalle.

Tällä kertaa muutan Helsingistä hyvillä mielin, hieman haikeinkin. Ehkäpä joskus tohtori palaa kaupunkiin.