maanantai 8. syyskuuta 2008

Eavesdropping, ears dropping

Lueskelin muutama vuosi sitten melko ahkerastikin salakuunneltua sivua. Ihmettelin, miten onkaan mahdollista kuulla niin herkullisia ja hauskoja juttuja niin paljon. En ihmettele enää. Viimeisen viikon aikana olen saanut mm. kuulla mihin kaikkiin Helsingin ravintoloihin pääsee väärillä papereilla ja kuinka monet henkilötunnukset ja horoskoopit on mahdollista muistaa. Lisäksi kuulin kuinka *****, joka siis koulussa on aivan himo hike, oli suudellut jotain jätkää puistossa ihan kamalassa kännissä.

Enää en myöskään ihmettele, miksi julkisten liikennevälineiden käyttäjien vakiovarustukseen kuuluvat nappikuulokkeet tai mieluummin vielä ihan kunnolliset kuulokkeet. Yritin itse keskittyä kirjan lukemiseen, mutta kun korvien takana avaudutaan teinielämän ihanuudesta, ei kirjan lukemisesta tullut mitään. Tyydyin siis salakuunteluun. Omat nappikuulokkeetkin hankin kyllä jo heti alkajaisiksi, mutta enpä heti arvannut niistä olevan muutakin hyötyä kuin musiikin kuuntelu.

Ehkä en olisi pistänyt tätä niin merkille, ellen viime vuosina olisi tottunut matkustamaan busseissa, joissa on yleensä korkeintaan n. 10 matkustajaa ja jokaisella on runsaasti omaa tilaa. Tuolloin tulee siis hyvin harvoin kuultua selvästi kanssamatkustajien tarinoita.

Ei kommentteja: