torstai 25. syyskuuta 2008

Talar du svenska?- ehkäpä, ein bissen, from now on.

Olen taas loikkinut kielimuurin yli tänään. Soitin tänään puhelun ruotsiksi ja vastaanotollakin olen muutaman kerran päässyt takeltelemaan toisella kotimaisella, jonka vahvistuksena olen käyttänyt suomea ja englantia ja uskomatonta kyllä, jopa saksaa. Uskomatonta tämä on siksi, että saksan kielen taitoni koostuu ehkä kymmenestä sanasta, ja muutamasta kokonaisesta lauseesta.

Puhelun loputtua sain palautetta luurin toisesta päästä. Oli kuulema oikein kohteliasta takellella koko puhelu ruotsiksi ja ymmärsin (aika hitaasti) että tästä oltiin hyvillään. Luultavasti suomenruotsalainen olisi ymmärtänyt asian jopa paremmin jos olisin vain selittänyt suomeksi, mutta tulipahan ylitettyä kynnys ja itsellekin tuli aika hyvä mieli.

Olen aina pitänyt ruotsin kielestä ja sen opiskelusta, mutta käytännössä en ole puhunut ruotsia oikeastaan ollenkaan. Asuin kaupungissa, jolla ei ole edes omaa ruotsinkielistä nimeä. Siksi käytännössä puhekielitaitoni on aika kamala, enkä uskoisi edes itse, että koulussa olin siinä ihan hyväkin. Ja monesti olen miettinyt, että miten käytännössä yliopiston virkamiesruotsin kurssi muka takaisi sujuvan kielenkäytön ja samanlaiset palvelut myös toisella kotimaisella.

Joka tapauksessa olen hyvin iloinen, että sain mukavaa palautetta hauskasta änkytyksestäni huolimatta. Ehkäpä vastakin uskallan kielimuurin ylitse ja totaalisia sanavaraston unohdushetkiä varten voisin vaikka kiinnittää sanalistan seinälle. Tämä saisi myös sisältää sanan heippa. Erään ruotsinkielisen keskustelun päätteksi tokaisin iloisella äänellä, että Tschüss...

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ju det kul.

Muistat vaan että ruotsinkieliset (ei suomenruotsalaiset) puhuu vanhahtavaa kummaa ruotsia jolla herättää oikeassa ruotsissa kummastusta. Oletko päässyt vielä puhumaan muita maailmankieliä kuten Javaa tai C++:aa?

Anonyymi kirjoitti...

En vielä. Joutuu ehkä hommaamaan C3PO:n tuota varten.