torstai 11. syyskuuta 2008

Baabelia

Mukavaa sekä töissä että kaupunkikuvassa on mielestäni ollut se, että päivittäin näkee hyvin erilaisia ihmisiä monesta eri maasta ja pääsee/joutuu puhumaan muutakin kieltä kuin niitä kaksoiskonsonantteja.
Aluksi mietin, että miten pärjään esim. maahanmuuttajien kanssa (lähinnä siis töissä, jossa verbaalisella kommunikaatiolla on kuitenkin hyvin suuri merkitys). Muutamien päivien ajan kaikki on sujunut kuitenkin oikein mukavasti ja vaihtelu on virkistänyt. Sen lisäksi, että englantia saa puhua paljon, olen aivan haltioissani (toistaiseksi) että esimerkiksi reseptin voi kirjoittaa sekä ruotsin että suomenkieliselle lomakkeelle. Tällaista ylellisyyttä ei aikaisemmin käytössäni ole ollut. Tosin ensimmäisen ruotsinkielisen reseptilomakkeeni ojensin täysin suomenkieliselle ihmiselle ja tämä tapahtui täysin vahingossa, koska en ollut huomannut, että lomakkeita oli valittavana kahta lajia.

Ja palatakseni edelliseen aiheeseen. Tänään bussissa oli miellyttävä elämys kuunnella jonkun puhuvan takanani puhelimeen täysin vierasta ja ei ymmärrettävää kieltä. Oli ilo olla ymmärtämättä, että pitääkö hänen miehensä viedä roskat ulos ja käydä kaupassa vai oliko kyseessä kenties viikonloppusuunnitelmat tai mehevä juoru.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Älähän jää suu auki töllöttämään, kun kuulet jotain ihmeellistä (sukuvika)
Terv. iskä

Tommi kirjoitti...

The most incomprehensible thing about the world is that it is at all comprehensible. - Einstein

Suurin osa mistä ei ymmärrä on luultavasti mielenkiintoisempaa juuri siinä muodossa kuin jos sen ymmärtäisi. Tsemiä niitten ruotsalaisten lomakkeiden kanssa!